Tällä viikolla vietettävän mediataitoviikon tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten kykyä mediakasvatukseen.
Osataanko digisisältöjä lukea oikein?
Elämme ajassa, jossa kaikki nettiin tuotettu tieto on parin sormennäpäytyksen päässä. Silmien eteen pompahtavan tiedon ymmärtämiseksi ja lukemiseksi tarvitaan medialukutaitoa. Hyvä medialukutaito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukija pystyy arvioimaan niitä valintoja, joita sisällöntuottaja on tuottaessaan tehnyt – mitä hän haluaa sanomallaan saada aikaiseksi?
Yhdysvaltain entisen presidentin hyvinkin tunnetuksi tekemä lausahdus fake news, eli valemedia, ei valitettavasti ole pelkkä vitsi, vaan joissakin tapauksissa se on hyvinkin totuudenmukainen toteamus – ei kuitenkaan niissä tilanteissa, joissa hän sitä käytti.
Yleisradio on julkaissut listan tunnetuista valemedioista ja -sivustoista. Artikkeliin listattuja kotimaisia vale- ja vihamedioita ovat esimerkiksi MV-lehti, Uberuutiset, Finleaks, Nykysuomi ja Uutismaailma. Nämä sivustot haluavat esiintyä uutissivustoina, vaikka ne käytännössä kopioivat uutisia toisista medioista ja lisäävät niihin omia mielipiteitään kyseessä olevasta aiheesta.
Kotimaisten valeuutissivustojen vierellä kulkee myös ulkomaisia, kuten National Report ja World News Daily Report. Näiden keksimiä valeuutisia on jaettu sosiaalisissa medioissa jopa yli miljoona kertaa. Uutisten jakaminen edesauttaa valemedioiden taloudellisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamista.
Valemedioita on siis netti pullollaan, ja ihan tavalliset netinkäyttäjät jakavat niiden julkaisemia artikkeleita omissa sosiaalisissa medioissaan ymmärtämättään artikkeleiden sisällön olevan valetta.
Mutta miten valemediat voi erottaa oikeista, luotettavista medioista?
Jos vierailet sivulla, jonka luotettavuudesta et voi olla varma, kannattaa ensimmäiseksi vierailla sivuston etusivulla tai tutkia sen yhteystietosivuja. Näitä tutkimalla voi usein huomata, jos sivusto on esimerkiksi satiirisivusto.
Valemediat tunnistaa myös usein siitä, että kirjoittajien nimiä tai yhteystietoja ei julkaista, eikä vastaavaa päätoimittajaa ole ilmoitettu. Jos toimittajien nimet löytyvät, kannattaa ne googlata ja selvittää, löytyykö nimien takaa oikeita ihmisiä vai ovatko nimet keksittyjä. Valeuutiset tunnistaa myös siitä, että niissä on usein kielioppivirheitä ja panettelevia ilmauksia.
Mikä on faktaa ja mikä mielipidettä?
Itse sivuston idean ohella on hyvä aina välillä miettiä, että mikä teksti on faktaa ja mikä mielipidettä. Kaikilla asianmukaisilla uutissivustoillakin on mielipidekirjoituksia, joissa faktoja on käsitelty kirjoittajan oman mielipiteen kannalta hyvistä näkökulmista.
On erinomaista, että esimerkiksi nyt kunnallisvaalien alla eri nettisivuillakin käydään vilkasta, sivistynyttä, mielipiteiden vaihtoa. Lukijan on hyvä kuitenkin aina silloin tällöin tiedostaa, että onko tekstit tehty millaisista tarkoitusperistä. Mielipiteenä johonkin asiaan vaiko faktapohjaisena uutisena?
Ikäihmisten digitaidot
Mediataitoviikon lisäksi myös juuri alkanut yhteisvastuukeräys ottaa kantaa digitaitoihin. Tämän vuoden keräystuotoista osa käytetään ikäihmisten digitaitoja parantaviin koulutuksiin.
Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä ”putoaa kelkasta” yhteiskunnan jatkuvasti digitalisoituessa. Moni yli 70—vuotias pitää esimerkiksi verkkopankkien, Kelan tai kirjaston palvelujen käyttöönottoa liian vaikeana.
Tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä sanoo eriarvoistavan digikuilun kulkevan yhteiskunnassa kaikkien ikäluokkien läpi, mutta vaikuttavan eniten ikäihmisillä. Ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse laitteiden käyttöä, jäävät digitalisaation hiipivän kehityksen jyrän alle ja syrjäytyvät yhä jyrkemmin.
Lisää tietoa mediataitoviikosta:
https://www.mediataitoviikko.fi/mika-mediataitoviikko/
