Tekoälystä kuulee puhuttavan nykyään lähes päivittäin. Sen läpimurtoa on uumoiltu jo vuosikymmeniä, aina 1950-luvulta lähtien, mutta nyt se näyttäisi olevan lähempänä kuin koskaan ennen. Samoin kuin kuuma peruna, herättää tekoälykin monenlaisia ja monen tasoisia tunteita. Mitä tekoäly sitten on tai missä ja kuka siitä voi hyötyä?
Tekoälyä kehittämällä pyritään luomaan koneita, järjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka voivat suorittaa itsenäisesti tehtäviä, joihin on tyypillisesti vaadittu ihmisälyä. Käyttökohteita löytyy niin chatboteissa, kasvojentunnistuksessa kuin robottikulkuvälineissä. Tekoälyä käytetään paitsi lääketieteellisiin diagnooseihin ja lääkekehitykseen, kuin myös potilaiden hoitoonkin.
Tekoäly eli AI (artificial intelligence) perustuu ohjelmistojen laskemiin todennäköisyyksiin. Esimerkiksi tekstiä tuottavat tekoälysovellukset, kuten Chat GPT, opettelevat mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä ja tuottavat tekstiä tämän pohjalta. Teksti saattaa kuulostaa asialliselta ja fiksulta, mutta asiassa on myös sudenkuoppia. Kone laskee vain todennäköisyyksiä, mutta ei ymmärrä sanojen merkityksiä tai osaa sijoittaa vaikkapa yritystä maantieteellisesti oikeaan paikkaan. Esimerkiksi PyhäNet sijoittui AI:n luomassa tekstissä Pyhätunturin alueelle. Lisäksi tekoälyn käyttämät tekstit voivat olla jo vanhentuneita, joten sen tuottamat ”faktat” voivat olla virheellisiä tässä ajassa.
Teknologian kehittymisen myötä esimerkiksi kouluissa on törmätty uudenlaiseen haasteeseen; tekoälyn tuottamiin kirjoitelmiin. Useat oppilaitokset hyväksyvät tekoälyn käytön osana opiskelua, mutta on kuitenkin opiskelijan vastuulla tarkistaa tekoälyn tuottaman tekstin paikkansapitävyys – samoin asioiden sisäistäminen ja oppiminen jäänee eri tasolle, kuin itse asiaa selvittämällä. Ihmisen vastuuta tekoälyn luomien tuotosten tarkistamisessa korosti myös tietotekniikka-asiantuntija, tutkija Petteri Järvinen alamme vuosittaisessa tapahtumassa Tampereella tällä viikolla. Järvinen listasi koneen ja tekoälyn vahvuuksiksi muun muassa rutiinien toistamisen ja väsymättömyyden, mutta ihminen on vahvoilla intuition, empatian ja inhimillisyyden saroilla. Myös mainittu vastuunkanto jää aina ihmisen harteille, sillä mikäli kone ei tiedä tai osaa laskea jotain asiaa, se valehtelee sujuvasti.
Lähes aidonnäköisten valokuvien luontikaan ei ole enää ongelma tekoälylle. Instagramista löytyy esimerkiksi suuren suosion saavuttanut tili, joka esittelee nuoren helsinkiläisen tytön kuvia – paitsi että kyseessä on täysin tekoälyn luoma hahmo. Kuvat ovat niin häkellyttävän aidon näköisiä, että suurelta osalta seuraajista on jäänyt huomaamatta tilin takana oleva tekoäly. Kuvissa voi tarkasti katsottuna löytyä kuitenkin ylimääräisiä sormia tai luonnottomassa asennossa olevia raajoja.
Tekoäly voi olla suuri apu niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin, mutta Järvisen mukaan ihmistä se ei tule koskaan täysin korvaamaan tietyillä aloilla ja tietyissä tehtävissä. Mitä sanotte esimerkiksi tästä tekoälyn luomasta kuvasta? Pyysin erästä kakkuprojektiani varten metsäaiheista kuvaa, jossa kakun päällä olisi kettu, peura ja sammalta. Ensimmäinen versio kuvasta oli vähintäänkin hämmentävä!
